Typografioiden historia

Renesanssiantiikvat


  • normaali kontrasti
  • kalteva akseli
  • vahvahkot päätteet
  • loiva päätteiden liitos
    -Antiikvakirjaimet syntyivät Italiassa humanismin ja renesanssin aikana 1400-luvulla.

    -Antiikva sana viittaa antiikin Roomaan.

    -Renesanssiantiikvojen luettavuus on hyvä, sillä ne kehitettiin nimenomaan pitkien tekstien lukemista varten. Niiden viivakontrasti on riittävä antamaan tekstille eloisuutta, mutta ei niin vahva että se alkaisi häiritä tai väsyttää lukijaa.

    Siirtymäkauden antiikvat


    -Ennen siirtymäkauden antiikvoita, vuosina 1700-1750 vaikutti rokokoo. Omaa typografista tyyliä ei kehittynyt, mutta sen vaikutus näkyy muutamien kirjainten liioitellun koristeellisissa pisaramaisissa päätteissä. 
    • lisääntynyt kontrasti
    • suora tai melkein suora akseli
    • hiukan suoremmat ja ohuemmat päätteet
    • useimmissa loiva tai loivahko päätteiden liitos
    -Siirtymäkauden antiikvat on nimityksenä kömpelö, niissä näkyy muutos renesanssiantiikvoista kohti uusantiikvoja. Siirtymäkauden antiikvat ovat selvä välimuoto.

    -Siirtymäkauden antiikvat on suunniteltu kirjatypografiaa varten.

    Uusantiikvat


    • jyrkkä kontrasti
    • suora akseli
    • ohuet päätteet
    • jyrkkä päätteiden liitos
    -Uusantiikvat syntyivät lähes yhtaikaa Ranskassa ja Italiassa vuosina 1780-1840.

    -Kirjoitusvälineissä oli tapahtunut muutos, joka siirtyi painokirjaimiinkin. Kynän terä oli vaihtunut teräväkärkiseksi. Painoa lisäämällä oli mahdollista vaihtaa ohut viiva nopeasti paksuksi tai päinvastoin.

    -Uusantiikvojen pitkät päätteet tarvitsevat ympärilleen tyhjää, muuten kirjaimet kasautuvat kiinni toisiinsa. Pitää kiinnittää huomiota luettavuuden säilymiseen. Mitä huonopintaisempaa painopaperi on, sitä varmemmin kirjainten hiusviivat menevät tukkoon.

    Vahvapäätteiset antiikvat


    • vähäinen kontrasti
    • suora akseli
    • paksut päätteet
    • useimmissa vankka päätteiden liitos
    -Kirjaintyyppien vaatimukset olivat muuttuneet 1800-luvun puoli välissä, nyt tarvittiin kestävyyttä.

    -Uudet sylinteripainokoneet aiheuttivat metallikirjakkeille entistä suuremman rasituksen, painokset kasvoivat ja kirjainten piti toistua selvinä huonopintaisillakin papereilla massapainotuotteissa.

    -Vahvapäätteiset antiikvat tekevät selkeän painojäljen ja ovat ongelmattomia. Monet niistä ovat olleet suosittuja sanomalehtikirjaimina.

    Egyptiennet ja clarendonit


    • ei juurikaan kontrastia
    • suora akseli
    • paksut päätteet
    • suorakulmainen päätteiden liitos
    -Egyptiennen lihavista versioista saadaan näyttäviä ja tehokkaita otsikoita. Pitkissä teksteissä vahvat päätteet saattavat rasittaa lukijaa, mutta egyptienneä voi käyttää leipätekstissäkin.

    -Clarendonit on suunniteltu otsikko -ja mainoskäyttöön. Monirivisiin teksteihin se on liian vahvapiirteistä ja lihavaa, jonka vuoksi se vie myös paljon tilaa.

    Kaiverretun kaltaiset


    • vähäinen kontrasti
    • akselin asento vaihtelee
    • terävät, usein kolmiomaiset päätteet
    • useinmiten teräväpäätteiden liitos
    -Kaiverretun kaltaiset kirjaintyypit on tarkoitettu lähinnä otsikkokäyttöön. Jotkut sopivat kyllä leipätekstiin, mutta voivat olla väsyttäviä pitkissä teksteissä.

    Groteskit ja uusgroteskit


    -Groteski tarkoittaa tasavahvaa kirjaintyyppiä, jossa ei ole päätteitä.

    -Groteskit ja uusgroteskit sopivat käytettäviksi otsikoihin, muiden kirjaintyyppien pariksi, painontaan ja arkisiin teksteihin.

    Geometriset groteskit


    -Perinteisen groteskin rinnalle kehitettiin 1920-luvulla modernismin mukaista uutta muotokieltä.

    -Geometristen groteskien paksuusvaihtelun vähäisyys alkaa väsyttää lukijaa pitkissä teksteissä.

    Humanistiset groteskit


    -Humanistiset groteskit ovat groteskin ja antiikvan välimuotoja.

    -Kaikista groteskeista humanisten groteskien luettavuus on paras ja niitä voi turvallisesti käyttää leipäteksteissä.

    -Humanistiset groteskit sopivat erinomaisesti renesanssiantiikvojen pariksi, koska kirjaintyylien perusmuoto ja mittasuhteet ovat samantapaiset.

    Kalligrafiset kirjaintyypit


    -Kalligrafia tarkoittaa kirjoitustaidetta tai kaunokirjoitusta. 

    -Kalligrafisten kirjaintyyppien käyttö on kliseistä, sillä luettavuus voi olla huono.

    Fantasia ja kokeilevat kirjaintyypit


    -Fantasia ja kokeilevat kirjaintyypit soveltuvat poikkeuksetta vain otsikkokäyttöön. Niiden kirjainmuodot ovat niin liioiteltuja tai tilaavieviä, että leipätekstissä lukeminen olisi vaivalloista.

    Näytöille suunnitellut kirjaintyypit


    -Hyvä ruutukäyttöön tarkoitettu kirjaintyyppi on muodoltaan yksinkertainen. Päätteistä on ruudulla pienessö koossa enemmän haittaa kuin hyötyä.

    -Kirjainten tulisi olla muodoltaan avoimia ja niiden sisään jäävien tyhjien tilojen suuria, jotta kirjaimet eivät tukkeudu pienikokoisinakaan.

    -1900-luvun lopulla avuksi tuli anti-aliasing, joka tarkoittaa pikselitoiston kannalta hankalien kohtien täydentämistä ruudulla eri asteisilla harmailla pikseleillä. Tämä ominaisuus ei kuitenkaan ole fonteissa vaan tietokoneen käyttöjärjestelmässä.

    Kirjaintyyli ja luettavuus


    -Pienaakkosia on helpompi lukea kuin suuraakkosia, koska pienaakkosten kirjaimet poikkeavat toisistaan paljon enemmän kuin suuraakkoset ja hahmottuvat siksi nopeammin.

    -Suuraakkoset vievät paljon tilaa ja tekevät riveistä pidempiä. Se rajoittaa niiden köyttöä.

    -Sellaisessa sanan tai kahden mittaisessa käytössä suuraakkosilla on etunsa. Suuraakkosia käytetäänkin monesti logoissa, julisteissa tai kirjojen kansissa.

    Kommentit

    Tämän blogin suosituimmat tekstit

    Työharjoittelu 13.1-17.1.20

    Työharjoittelu 2.1-10.1.20

    Kuvien käsittely lightroomissa 4.12.19